Siirry pääsisältöön

Luento 5: Digitaaliset oppimisympäristöt



Automatisoidut kalusteet, avustajarobotit, virtuaalitodellisuudet ja älyhaalarit. Muun muassa tällaisia asioita nousi esiin kurssin viimeisen luennon ryhmätehtävissä, joissa ohjeena oli suunnitella tulevaisuuden utopistinen koulu. Ideat tuntuivat hauskoilta ja pari vuosikymmentä taaksepäin oltaisiin luultavasti ajateltu, ettei tuollaisia asioita ole mahdollista käytännössä toteuttaa. Vielä nykypäivänäkin monet niistä tuntuvat utopistisilta, mutta kuten Jaakko Vuorio luennollaan kertoi, käytössämme on jo nyt valtava määrä modernia teknologiaa ja kehitys jatkuu edelleen hurjaa vauhtia.

kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Information-Technology.jpg

Digitalisaatio on vaikuttanut vahvasti myös koulumaailmaan. Kouluilla on käytössään paljon tietokoneita, tabletteja ja muita älylaitteita, mutta niiden hyödyntäminen vaihtelee paljon, sillä opettajien digiosaaminen on hyvin vaihtelevaa. Myös fyysiset oppimisympäristöt vaihtelevat suuresti. Siinä missä Normaalikoulun moderni KAKS10 56 -tila pursuaa erilaista teknologiaa, on osassa kouluista käytössä hyvinkin perinteisiä luokkahuoneita. Perinteisissäkin luokkahuoneissa teknologia voidaan ottaa osaksi opetusta. Esimerkiksi luennolla esitelty tamperelaisessa koulussa kielten opetuksessa hyödynnetty robotti on pieni ja irrallinen väline, jolla voidaan tuoda opetustilanteeseen paljon hauskuutta ja mielenkiintoa ja sitä kautta saavuttaa positiivisia oppimistuloksia. On hienoa, että jotkut opettajat ovat uskaltaneet tarttua haasteisiin ja ottaa kokeiluun esimerkiksi opetusrobotteja ja muita uudenlaisia oppimisvälineitä. 

Suomessa ja muualla maailmalla on käynnissä jatkuvasti erilaisia hankkeita, joilla teknologiaa pyritään kehittämään juuri koulutuksen alan tarpeille sopivaksi. Yksi tällaisista on EU-rahoitteinen Inno-oppiva, jonka tarkoituksena on auttaa pirkanmaalaisia teknologian tuotekehityksen yrityksiä ymmärtämään oppilaitosten tarpeita ja huomioimaan tuotekehittelyssä tieteelliset tutkimustulokset. On myös hyvä muistaa, että tuotekehittelyhankkeiden lisäksi tulisi panostaa opettajien osaamiseen ja täydennyskoulutukseen, jotta opettajat osaavat hyödyntää teknologiaa laadukkaasti. Tony Bates kirjoittaa teoksessaan Teaching in a digital age osuvasti siitä, että tapahtuipa oppiminen sitten kokonaan internet-kurssina tai kasvokkain teknologiaa hyödyntäen, tulisi opetusprosessin olla tarkkaan suunniteltu ja perusteltu.  Hän esittelee yhdeksän askeleen etenemisprosessin, jolla voidaan toteuttaa laadukasta opetusta digiaikana. Askeleisiin kuuluu muun muassa opetustyylin valinta, tiimityöskentely, oppimistavoitteiden asettaminen, ryhmätyöskentely, kommunikointi, arviointi ja kehittäminen. (Bates 2015.) Digiajan opetuksessa onkin hyvä muistaa, että vaikka teknologiaa hyödynnetään paljon, on se loppujen lopuksi vain väline ja pieni osa kokonaisprosessin onnistumisessa, ei itse prosessin tarkoitus.

Lähteet:
Bates, T. 2015. Teaching in a digital age. https://opentextbc.ca/teachinginadigitalage/

Inno-oppiva-hanke, https://innooppiva.wordpress.com/

Vuorio, J. KASSO1-kurssin luento 25.1.2019

Kommentit

  1. Digitalisaation myötä tuntuu, että kouluissa on yhä enemmän siirrytty siihen periaatteeseen, että teknologiaa käytetään vain teknologian itsensä vuoksi. Tällöin ei voida saavuttaa teknologian tarjoamia hyötyjä, jos teknologia nähdään pelkästään itseisarvona. Teknologian käytölle tulisi olla aina hyvin perusteltu pohja, jotta se saataisiin soveltuvaksi osaksi oppimisprosessia.

    Lisäksi täydennyskoulutuksen rooli teknologian hyödyntämisessä on erittäin korostuneessa roolissa. Vain koulutuksen avulla voidaan mahdollistaa kaikille Suomen kouluissa opiskeleville oppilaille yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa kattavaa teknologiaosaamista. Ilman täydennyskoulutusmahdollisuutta osa oppilaista voi jäädä täysin ilman kosketusta teknologiaan esimerkiksi koko alakouluajan osalta, jos opettajat eivät tiedä, miten teknologiaa käytetään tai miten sitä tulisi hyödyntää opetuksessa.

    VastaaPoista
  2. Opetusteknologia on hyvä renki mutta huono isäntä. Jaamme huolenne ajatusmallista, että teknologiaa käytetään liikaa itseistarkoituksena. Taustalla täytyy olla jokin pedagoginen taviote, jotta oppimistuloksiin voidaan päästä. Ilman tavoitteita on edistymistä myös vaikeampi mitata ja havainnoida. Teknologian käytön opetuksessa tulisi myös korostaa sen hyötykäyttöä ja tähän oppilaita tulisi ohjata ja opettaa. On eri asia käyttää tablettia kotona Minecraftin pelaamiseen, kuin opetella käyttämään Office- ohjelmia ja kirjoittamaan sujuvasti tietokoneella. Hyötykäytön taidoista on oppilaille apua myöhemmissä opinnoissa sekä työelämässä. Koulutusta teknologian käyttöön tulisi tukea, jotta opettajilla olisi siihen myös matalampi kynnys. Näemme, että roboteilla ja virtuaalisilla oppimisympäristöillä on kyllä tulevaisuutta opetuskäytössä. Opettajia tulisi olla myös mukana niiden kehittämisessä, jotta niistä osataan tehdä opetuskäyttöön ja opetussuunnitelmaan sopivia. Siksi erilaiset hankkeet ovatkin tärkeitä opetusteknologian sujuvan integroinnin kannalta opetustarpeisiin.

    Hyvää pohdintaa tämän ja muiden aiheiden pohjalta, olette perehtyneet hyvin kurssin luentojen sisältöihin. Varsinkin tämä viidennen luennon teksti oli oikein osuva ja olimme samaa mieltä sen kanssa.

    T: R10

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen luento

Viime vuosikymmenten aikana yhteiskuntamme on muuttunut valtavasti. Muutoksen taustalla näkyy globaali informaatioyhteiskuntakehitys ja digitalisaatio, mikä tuottaa jatkuvasti uutta tiedon ja osaamisen tarvetta koulutuksen kentille. Muutoksessa näkyy myös muun muassa työelämän kehitys, lisääntyvä kansainvälistyminen sekä tietosysteemien haasteet, jotka osaltaan luovat tarpeita koulutuksen, koulujen ja oppimisympäristöjen uudistamiselle. (Korhonen 2019.) Edellä mainittuun koulutuksen ja oppimisympäristön uudistamisen tarpeisiin pyritään jatkuvasti reagoimaan, ja erilaisiin oppimisympäristöihin liittyvä tutkimus onkin tällä hetkellä yksi vilkkaimmista opetuksen ja oppimisen tutkimusalueista (Korhonen 2019).  kuva: https://pixabay.com/fi/oppiminen-vihje-koulu-aihe-tausta-3245793/ Kuullessaan sanan ”oppimisympäristö” tulee monelle mieleen perinteinen luokkahuone pulpetteineen. Oppimisympäristö on kuitenkin todellisuudessa paljon laajempi ja monimerkityksellinen käsite se

Toinen luento: Käänteinen oppiminen eli "flippaaminen"

Itä-Suomen yliopistossa on siirrytty opettamaan uudella tavalla, jota kutsutaan flippaamiseksi (Pölkki 2018). Helsingin Sanomissa (27.11.2018) uutisoitiin Itä-Suomen yliopiston tenttien läpipääsyprosentin nousseen selvästi flippaamisen johdosta. Flippaamisella tarkoitetaan käänteistä oppimista, joka on noussut uutena opetus- ja oppimistapana myös suuren yleisön puheenaiheeksi, koska koulumaailmalle kohdistettujen vaatimusten lisääntyessä on koettu, että koulu tarvitsee uusia menetelmiä vastata asetettuihin vaatimuksiin (Pölkki 2018). Flippaamisella tarkoitetaan tiivistäen sitä, että oppija tutustuu etukäteen annettuihin aihealueen materiaaleihin. Tavoiteltavaa siis on, että aihealueen perusasiat ovat jo hallussa lähiopetukseen tultaessa. Tämän seurauksena luokassa käytettävä työskentelyaika voidaan käyttää tiedon soveltamiseen ja syvemmän ymmärryksen luomiseen. (Korhonen 2019.) Tämä ei kuitenkaan tarkoita itseopiskelua, vaan itseohjautuvuuteen kasvamista, jossa hyödynnetään it