Automatisoidut kalusteet, avustajarobotit,
virtuaalitodellisuudet ja älyhaalarit. Muun muassa tällaisia asioita nousi
esiin kurssin viimeisen luennon ryhmätehtävissä, joissa ohjeena oli suunnitella
tulevaisuuden utopistinen koulu. Ideat tuntuivat hauskoilta ja pari
vuosikymmentä taaksepäin oltaisiin luultavasti ajateltu, ettei tuollaisia asioita
ole mahdollista käytännössä toteuttaa. Vielä nykypäivänäkin monet niistä
tuntuvat utopistisilta, mutta kuten Jaakko Vuorio luennollaan kertoi,
käytössämme on jo nyt valtava määrä modernia teknologiaa ja kehitys jatkuu
edelleen hurjaa vauhtia.
kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Information-Technology.jpg
Digitalisaatio on vaikuttanut vahvasti myös koulumaailmaan. Kouluilla
on käytössään paljon tietokoneita, tabletteja ja muita älylaitteita, mutta
niiden hyödyntäminen vaihtelee paljon, sillä opettajien digiosaaminen on hyvin
vaihtelevaa. Myös fyysiset oppimisympäristöt vaihtelevat suuresti. Siinä missä
Normaalikoulun moderni KAKS10 56 -tila pursuaa erilaista teknologiaa, on osassa
kouluista käytössä hyvinkin perinteisiä luokkahuoneita. Perinteisissäkin
luokkahuoneissa teknologia voidaan ottaa osaksi opetusta. Esimerkiksi luennolla
esitelty tamperelaisessa koulussa kielten opetuksessa hyödynnetty robotti on
pieni ja irrallinen väline, jolla voidaan tuoda opetustilanteeseen paljon
hauskuutta ja mielenkiintoa ja sitä kautta saavuttaa positiivisia oppimistuloksia. On hienoa, että jotkut opettajat ovat uskaltaneet tarttua haasteisiin ja ottaa kokeiluun esimerkiksi opetusrobotteja ja muita uudenlaisia oppimisvälineitä.
Suomessa ja muualla maailmalla on käynnissä jatkuvasti erilaisia hankkeita,
joilla teknologiaa pyritään kehittämään juuri koulutuksen alan tarpeille
sopivaksi. Yksi tällaisista on EU-rahoitteinen Inno-oppiva, jonka tarkoituksena
on auttaa pirkanmaalaisia teknologian tuotekehityksen yrityksiä ymmärtämään
oppilaitosten tarpeita ja huomioimaan tuotekehittelyssä tieteelliset tutkimustulokset.
On myös hyvä muistaa, että tuotekehittelyhankkeiden lisäksi tulisi panostaa
opettajien osaamiseen ja täydennyskoulutukseen, jotta opettajat osaavat hyödyntää teknologiaa laadukkaasti. Tony Bates kirjoittaa
teoksessaan Teaching in a digital age osuvasti siitä, että tapahtuipa oppiminen
sitten kokonaan internet-kurssina tai kasvokkain teknologiaa hyödyntäen, tulisi
opetusprosessin olla tarkkaan suunniteltu ja perusteltu. Hän esittelee yhdeksän askeleen etenemisprosessin,
jolla voidaan toteuttaa laadukasta opetusta digiaikana. Askeleisiin kuuluu muun
muassa opetustyylin valinta, tiimityöskentely, oppimistavoitteiden asettaminen,
ryhmätyöskentely, kommunikointi, arviointi ja kehittäminen. (Bates 2015.) Digiajan
opetuksessa onkin hyvä muistaa, että vaikka teknologiaa hyödynnetään paljon, on
se loppujen lopuksi vain väline ja pieni osa kokonaisprosessin onnistumisessa, ei itse prosessin
tarkoitus.
Lähteet:
Bates, T. 2015. Teaching in a digital age. https://opentextbc.ca/teachinginadigitalage/
Inno-oppiva-hanke, https://innooppiva.wordpress.com/
Vuorio, J. KASSO1-kurssin luento 25.1.2019
Digitalisaation myötä tuntuu, että kouluissa on yhä enemmän siirrytty siihen periaatteeseen, että teknologiaa käytetään vain teknologian itsensä vuoksi. Tällöin ei voida saavuttaa teknologian tarjoamia hyötyjä, jos teknologia nähdään pelkästään itseisarvona. Teknologian käytölle tulisi olla aina hyvin perusteltu pohja, jotta se saataisiin soveltuvaksi osaksi oppimisprosessia.
VastaaPoistaLisäksi täydennyskoulutuksen rooli teknologian hyödyntämisessä on erittäin korostuneessa roolissa. Vain koulutuksen avulla voidaan mahdollistaa kaikille Suomen kouluissa opiskeleville oppilaille yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa kattavaa teknologiaosaamista. Ilman täydennyskoulutusmahdollisuutta osa oppilaista voi jäädä täysin ilman kosketusta teknologiaan esimerkiksi koko alakouluajan osalta, jos opettajat eivät tiedä, miten teknologiaa käytetään tai miten sitä tulisi hyödyntää opetuksessa.
Opetusteknologia on hyvä renki mutta huono isäntä. Jaamme huolenne ajatusmallista, että teknologiaa käytetään liikaa itseistarkoituksena. Taustalla täytyy olla jokin pedagoginen taviote, jotta oppimistuloksiin voidaan päästä. Ilman tavoitteita on edistymistä myös vaikeampi mitata ja havainnoida. Teknologian käytön opetuksessa tulisi myös korostaa sen hyötykäyttöä ja tähän oppilaita tulisi ohjata ja opettaa. On eri asia käyttää tablettia kotona Minecraftin pelaamiseen, kuin opetella käyttämään Office- ohjelmia ja kirjoittamaan sujuvasti tietokoneella. Hyötykäytön taidoista on oppilaille apua myöhemmissä opinnoissa sekä työelämässä. Koulutusta teknologian käyttöön tulisi tukea, jotta opettajilla olisi siihen myös matalampi kynnys. Näemme, että roboteilla ja virtuaalisilla oppimisympäristöillä on kyllä tulevaisuutta opetuskäytössä. Opettajia tulisi olla myös mukana niiden kehittämisessä, jotta niistä osataan tehdä opetuskäyttöön ja opetussuunnitelmaan sopivia. Siksi erilaiset hankkeet ovatkin tärkeitä opetusteknologian sujuvan integroinnin kannalta opetustarpeisiin.
VastaaPoistaHyvää pohdintaa tämän ja muiden aiheiden pohjalta, olette perehtyneet hyvin kurssin luentojen sisältöihin. Varsinkin tämä viidennen luennon teksti oli oikein osuva ja olimme samaa mieltä sen kanssa.
T: R10